Kuva on aina ollut vahva vaikuttaja. Kuvainkaato on edelleen myös konkreettista, sillä kuvat voivat edustaa sortovaltaa tai vääriä aatteita. Kuvatulvan keskellä elävä 2000-luvun länsimainen ihminen ei osaa välttämättä edes mielikuvituksessaan hypätä aikaan, jolloin kuvia oli vähän ja niillä oli pyhä merkitys. Kuva vaikuttaa tunteisiin ja koskettaa syvältä. Kuva ohittaa rationaaliset suodattimet. Siksi kuva on mainonnan ja propagandan väline.
Väitteitä kuvasta – ota kantaa
- Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.
- Digikuva on tuhonnut kuvan arvon.
- Nuorten visuaalinen lukutaito on kehittyneempi kuin vanhojen.
- Kuva vangitsee kuvattavan sielun.
- Muotikuvat lisäävät anoreksiaa.
Katseen voima – Janne Seppäsen kirja visuaalisesta kulttuurista
Seppänen kuvanlukutaidosta: "Lukutaito on … hyvä vertauskuva, koska se viittaa oppimiseen. Vaikka monet visuaaliset esitykset, esimerkiksi valokuvat, näyttävät avautuvan katsojalle ikään kuin luonnostaan, niiden merkityksen muodostumisen mekanismit ja yhteydet erilaisiin visuaalisiin järjestyksiin jäävät kuitenkin usein piiloon. Näiden mekanismien näkeminen, puhumattakaan niiden ymmärtämisestä, vaatii joskus yhtä sinnikästä pakertamista kuin perinteisen lukutaidon omaksuminen." (Seppänen 2002, Vastapaino, 14–15.)
Media on kuvilla kyllästettyä. Visuaalisuuden vaatimukset ohittavat äidinkielenopettajien harmiksi kieliopin: oletko huomannut, että erisnimiä ei enää osata kirjoittaa oikein?
Usein tekstiäkin tarkastellaan graafisena elementtinä
Ihmisen aivot on ohjelmoitu kohdistamaan huomio kasvoihin ja liikkeeseen. Voisimmeko enää kuvitella kuvattomia lehtiä? Esitetty kuva vie katsojan tapahtumapaikalle tai kuvan tekijän mielikuviin. Kuva virittää tunteita, muistoja ja mielikuvia. Kuva esittää, mutta se myös rajaa jotain ulkopuolelle. Valokuvia ja uutisdokumentteja pidetään puolueettomina todistajina. Niihin uskotaan kritiikittömästi. Valokuvan muokkaaminen on muuttanut kuvan todistusvoimaa – vai onko? Onko kuva koskaan ollut niin luotettava todistaja kuin meillä on ollut taipumus ajatella?
Onko meillä malttia katsoa kuvaa?
Kuva voi jäädä hiljaiseksi; sen viesti ei aukea. Tai kuva voi valloittaa mielen; se voi manipuloida epäkriittistä katsojaa. Kuvien merkitys kulttuurisen todellisuuden ymmärtämisessä on keskeistä. Parhaimmillaan kuvat rikastuttavat viestintää ja välittävät monitasoista informaatiota kiehtovalla ja innostavalla tavalla. Pahimmillaan kuvat muokkaavat katsojan maailmankuvaa hyvin kapeaksi. Kuvien, myös mielikuvien, piilovaikutus on suuri. Siksi rasistisiin kuviin ja rasistisia mielikuvia loihtiviin sanoihin suhtaudutaan vakavasti.
Kuvan katsominen vaatii aikaa. Vaikuttavan taideteoksen äärelle voi palata yhä uudelleen. Katsoja voi nähdä joka kerralla jotain uutta. Kiireesti katsottu kuva näyttää vain yhden tasonsa. Kiire voi johtaa myös kuvan viestin ohittamiseen tai väärinymmärtämiseen. Joissakin kuvissa, esimerkiksi ortodoksien ikoneissa, on aivan erityinen symbolinen kuvakieli. Kuvan viestien avaaminen voi vaatia hyvinkin paljon tietoja tai malttia – siis sinnikkyyttä.
Kuva ei välttämättä tue oppimista
Kuva voi jäädä ylimääräiseksi koristeeksi tekstiin. Oppikirjojen kuvitusta tutkinut Matti Hannus totesi väitöskirjassaan Oppikirjan kuvitus: koriste vai ymmärtämisen apu, että suuri osa oppikirjojen kuvitusta jää sivuntäytteeksi. Syynä voi olla se, ettei kukaan ole opastanut oppijoita kuvan lukemisen taitoon. Visuaalisuus ei ole kaikille ihmisille yhtä merkityksellistä.
Harjoittele ja hanki lisätietoja
Lasten Ateneum-polku, jonka reitti syntyy kuvista ja johdattaa tutkimaan kuvia ihmetellen.
Kuvanlukutaito on Marianna Leikomaan ja Tuula Koskenvaara-Loikkasen seminaariesitelmä kuvasta ja tekstistä Internet-oppimateriaaleissa.
Maison de Quartier Visuaalisesti toteutettu ranskan kielen verkko-opiskeluympäristö, jossa kuvien käyttöä on mietitty pedagogiselta kannalta. Aikaan on saatu jopa ummikkoa houkutteleva tulos.
Opas kuvan lukemiseen Victor Barsokevitsch -valokuvakeskus Kuopiossa.
Virtually Lost? Tässä tarinassa liikut hiirellä eteenpäin, tai ehkä taaksepäin, sivulle, minne... eksyksiin tai perille.