Ovatko Googlen rajat maailmani rajat?
Kriittinen ajattelu ja kritiikki ymmärretään yleensä virheiden ja puutteiden etsimisenä. Kriittisyys voidaan kuitenkin ymmärtää myös laajemmin. Se on asian perusteisiin porautumista, se on informaation merkityksen arvioimista ja luotettavuuden punnitsemista.
Kriittinen lukija kiinnittää huomionsa:
- Tietolähteeseen: Kuka tekstin on kirjoittanut, ja kuka sen on julkaissut? Internetissä näiden kysymysten selvittäminen ei aina ole helppoa. Jos tekijän ja julkaisijan nimeä ei mainita sivuilla, näiden jäljille saattaa päästä sivujen osoitteesta pyyhkimällä osoitteen loppuosasta hakemiston sisärakennetta pois.
- Julkaisuaikaan: Julkaisuaika antaa vihjeen siitä, mihin kehyksiin teksti asettuu. Internet-lähteiden julkaisuajan selvittäminen on usein yhtä vaikeaa kuin kirjoittajan ja julkaisijan selvittäminen.
- Tekstin yhteensopivuuteen suhteessa muihin teksteihin. Kriittinen lukija harvoin tyytyy yhteen lähteeseen. Useamman samaa aihepiiriä käsittelevän tekstin silmäily paljastaa melko nopeasti asian ydinkohdat ja usein myös sen, onko jokin lähteistä epäluotettava.
Miellämme helposti tietoverkot kirjaston tyyppiseksi tietolähteeksi. Osuvampi vertauskohde on kuitenkin painokone. Verkosta löytyy samasta asiasta yläasteen oppilaan ja yliopiston professorin tuottamaa tekstiä. Usein näitä ei voi erottaa ulkoasun perusteella. Opettajan tärkeä tehtävä on myös jatkuvasti muistuttaa: kaikki tieto ei edelleenkään löydy Internetistä.
Kriittinen ajattelija ei hyväksy asioita sellaisina kuin ne näyttäytyvät, vaan haluaa ainakin uusia asioita kohdatessaan tutkia perusteita. Kysymysten esittäminen on tärkeää aina, ja erityisen tärkeää se on verkkotekstien äärellä. Kysymykset aktivoivat aivoja. Kysymykset valpastuttavat havainnoivaa mieltä. Kysymykset estävät myös nielaisemasta vastaanotettua informaatiota sellaisenaan.
Tieto on valtaa
Tiede tavoittelee objektiivista ja luotettavaa tietoa. Journalismin ihanteisiin on kuulunut puolueettomuus ja erityisesti tekstimainonnan välttäminen. Mainosrahoitteisilla radiokanavilla ja ilmaisjakelulehdissä tämä raja on hämärtynyt. Sama ilmiö näkyy elokuvien tuotesijoittelussa (product placement). Kuvallinen piiloinformaatio vaikuttaa asenteisiin. Myönteiset asenteet ja tuotteen tunnettuus vaikuttavat tutkitusti ostopäätöksiin. Koska mainonta vaikuttaa, se levittäytyy sinne, missä ihmiset viettävät aikaansa – siis entistä enemmän myös Internetiin.
Arjen ja median kaupallistumista ovat käsitelleet esimerkiksi Naomi Klein kirjassaan No logo (WSOY 2001) ja Alissa Quart kirjassaan Brändätyt – ostetaan ja myydään nuoria (Like 2003). Kriittisyyden vaatimus on lähes mahdoton silloin, kun tietoa ja kokemusta puuttuu. Lasten ja nuorten on harjoiteltava kriittisyyden taitoja aikuisten kanssa. Mediallakin on vastuuta. Julkisen sanan neuvosto on selkeästi ottanut kantaa mainonnan ja median yhteensulautumiseen: "Jos markkinoinnin ja journalismin raja hämärtyy, se heikentää koko tiedonvälityksen uskottavuutta. Tämä raja on viestinnän muutosvaiheessakin pidettävä selkeänä."
Millaista valtaa medialla on?
Kaupallinen media myy yleisöjä mainostajille eli tekee bisnestä sekä myymällä mediasisältöjä yleisöille että ennen muuta myymällä mainostilaa mediaesityksestä. Myös suuret keskenään verkottuneet poliittisen ja taloudellisen vallan eliittikerrokset saavat mediakriitikkojen mukaan liian hyvin äänensä kuuluviin mediassa. He edustavat mainostajien etuja. Kuinka usein olet havainnut, että esimerkiksi lehti esittää kriittistä uutistietoa mainostajastaan?
Median kehitys digitaalisen julkaisemisen, verkottuneen välityksen ja alentuneiden kustannusten kautta on luonut vaihtoehtoliikkeille, yksityisille kansalaisille ja erilaisille verkostoille uutta tilaa edistää sanomansa leviämistä. Median piiri on laajentunut moneen suuntaan. Verkkolehdet ja keskustelupalstat ovat hyvä esimerkki jokamiehen mediavaikuttamisesta. Kriittisiä ääniä on mahdollista levittää. Toki voi kysyä, kuuleeko kukaan.
Se, mistä ei kerrota, on myös vahvaa vaikuttamista
Kansalaisjournalismi on median markkinajournalismia ja poliittisen eliitin valtaa vastustava linja, joka on kehittynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien erityisesti Yhdysvalloissa. Kansalaisjournalismissa sisällöt nousevat kansalaisten, tavallisten ihmisten ja heidän yhteisöjensä arjen elämästä. Tavoitteena on antaa ääni niille, jotka valtamediassa ohitetaan.
Tutustu myös näihin verkkoaineistoihin:
Laurea-ammattikorkeakoulun kirjaston sivuille hyvin koottu tiivistelmä auttaa kriittistä lukijaa:
Internethaku Laurea-ammattikorkeakoulun materiaali sisältää tietoa lähteiden arvioinista ja lähdekritiikistä.
Miten sinä luet verkossa?
Tutki omaa lukutyyliäsi ja sitä, miten verkossa kannattaa lukea. Jyväskylän yliopiston Kielikompassi opastaa harjoitusten avulla. Hauskat ja hyödylliset sivut kriittisellekin lukijalle löytyy Turun yliopiston sivuilta, jossa Mari Murtomäki Turun yliopistosta on listannut taitavan lukemisen perusteita Tutkiva oppiminen -teoksen pohjalta (Hakkarainen & Lonka & Lipponen).
Lähde esiin Opetushallituksen oppimateriaali lähdekriittisyydestä