Termikirjasto
A
- Aikakausi
Aikakausi kertoo kirjan tai elokuvan tapahtuma-ajan. Tarinan tapahtumat voivat siis liittyä nykyhetkeen, menneeseen aikaan tai tulevaisuuteen. Tarinan aikakauden voi päätellä tapahtumapaikoista, esineistä ja henkilöiden asuista tai toiminnasta.- Ajatuskartta
Ajatuskartta kuvaa tiivistetysti jonkun tärkeän asian. Siinä on keskellä ympyröitynä tärkein asia yhdellä tai kahdella sanalla. Tärkein asia voidaan ilmaista myös kuvalla. Tästä keskellä olevasta sanasta, sanaparista tai kuvasta lähtee viivoja eri suuntiin. Viivojen päässä on sanoja ja kuvia, jotka liittyvät keskellä olevaan tärkeään asiaan.
D
- Dialogi
Vuoropuhelu, joka koostuu eri ihmisten puheenvuoroista.
- Draama
Näytelmäkirjallisuus
F
- Fantasiamaailma ja sen tunnuspiirteet
Fantasiakirjallisuudessa kuvataan yliluonnollisia asioita, jotka tapahtuvat todellisessa tai kuvitteellisessa yliluonnollisessa maailmassa.
- Fiktiivinen
Keksitty tai kuviteltu.
H
- Henkilögalleria
Henkilögalleriassa piirretään kuvia tarinan henkilöistä. Kuvaan kirjoitetaan henkilön nimi, luonteenpiirteitä, harrastuksia tai muuta sellaista, mikä olennaisesti liittyy henkilöön.
- Henkilöiden väliset suhteet
Henkilöiden välisiä suhteita voidaan kuvata piirtämälle henkilöiden välille symboleilla eli merkeillä se, miten henkilöt suhtautuvat toisiinsa. Esimerkiksi salamalla voi kuvata henkilöiden vihaa. Suhteita voi myös kuvata kirjoittamalla asiat.
I
- Ingressi
Lehtiartikkelin johdantokappale, joka yleensä erotetaan muusta tekstistä esim. lihavoimalla.
J
- Juonen rakenne
Kaikilla tarinoilla on alku, keskikohta ja loppu, mutta yleensä elokuva noudattaa tiettyä dramaturgista kaavaa.
- Elokuvan aloittaa alkusysäys. Se on kestoltaan lyhyt ja pyrkii herättämään katsojan mielenkiinnon. Alkusysäys on usein tapahtuma, joka esittelee keskeiset henkilöt ja tutustuttaa katsojan elokuvan teemaan.
- Esittelyjakso kuvaa enemmän elokuvan henkilöhahmoja ja heidän välisiä suhteitaan, tapahtumaympäristöä sekä aikakautta. Katsojalle annetaan myös vinkkejä mahdollisista ristiriidoista ja ongelmatilanteista.
- Syventämisen aikana katsoja pääse sisälle henkilöhahmojen maailmaan, katsoja saa lisää tietoa elokuvan henkilöistä ja heidän käyttäytymisensä syistä. Elokuvan juoni perustuu yleensä ristiriitaan.
- Ristiriitojen kärjistymisen jaksossa juonen kulku sekä pienet sivuristiriidat johtavat elokuvan perusristiriidan ratkeamiseen.
- Ratkaisu on avainkohtaus, johon elokuvan juoni huipentuu. Samalla katsojalle selviää, miten tarina päättyy.
- Häivytys auttaa katsojaa myötäelämään päähenkilön ilossa tai surussa. Se kertoo, miten päähenkilön kävi ja mitä sitten tapahtui.
- Juonen rakenne voi sisältää myös ennakointeja, takaumia, kehyskertomuksen sekä avoimia kohtia.
- Juoni ja juonikartta
Juoni tarkoittaa kirjan tai elokuvan tapahtumien kulkua. Sen avulla kerrotaan tarina. Tarinassa voi olla pääjuoni ja yksi tai useampia sivujuonia. Hyvä juoni syntyy siitä, että tarinan tapahtumat, jotka ovat peräkkäin, muodostavat uskottavan tapahtumaketjun. Juoni ei aina etene aikajärjestyksessä, vaan siihen voi tulla takaumia tai ennakointeja. Takauma tarkoittaa sitä, että juonessa palataan menneisiin tapahtumiin, ja ennakointi kertoo arveluja tulevaisuuden tapahtumista. Juonessa on yksi tai useampia merkittäviä tapahtumia eli juonenkäänteitä, joita kutsutaan käännekohdiksi.
Juonikartalla voidaan lyhyesti kertoa kirjan juoni ja juonen käännekohdat.
Alussa esitellään henkilöt, tapahtumapaikka ja joku ongelma. Alun jälkeen ongelmaa aletaan selvittää. Tarinan keskivaiheen jälkeen tulee huippukohta, jolloin ongelma selviää. Juonessa viimeinen vaihe on loppuratkaisu, joka on tarinan päätös.
K
- Kertoja
Kertoo tapahtumat minä-muodossa tai hän-muodossa (ulkopuolisena tai kaikkitietävänä). Kertoja voi vaihtua tarinan aikana.
- Kirjakassi
Kirjakassi on kassi, jonka avulla voi kertoa kirjan tapahtumista toisille eli vinkata kirjaa. Kassin voi toteuttaa askartelemalla, niin että hankitaan paperikassi, joka koristellaan kirjan tapahtumiin liittyvillä väreillä ja kuvilla. Kassiin askarrellaan tai kerätään kirjaan liittyviä esineitä. Kirjakassin voi toteuttaa helpomminkin, jolloin tavalliseen kassiin, esimerkiksi kangaskassiin, kerätään kirjan tapahtumiin liittyviä esineitä ja kerrotaan kirjasta niiden avulla muille. - Kirjeenvaihtoilmoitus
Kirjeenvaihtoilmoitus laitetaan lehteen tai Internetiin, ja sen avulla etsitään itselle sopivaa kirjeenkirjoituskaveria. Ilmoituksessa kerrotaan yleensä harrastuksista, oma ikä ym. Ilmoituksessa voidaan kertoa myös, millaisen kirjeenvaihtokaverin haluaisi itselleen.- Klassikko
Klassikko on kirja tai elokuva, joka on säilynyt suosittuna usean vuosikymmenen ajan.
- Kuunnelma
Radiota varten tehty näytelmä, esitys perustuu puheeseen ja äänitehosteisiin.
- Käsikirjoitus
Elokuvakäsikirjoitus on ohjaajaa ja näyttelijöitä varten laadittu toteutussuunnitelma. Siinä on kirjoitettuna tapahtumien kuvaukset, näyttelijöiden vuorosanat sekä kuvausohjeita. Elokuvakäsikirjoituksen tarina eli se mitä elokuvassa tulee tapahtumaan, voi pohjautua käsikirjoittajan omaan ideaan tai olla tulkinta toisen tarinasta, joka on kirja, historiallinen tapahtuma tai henkilö. Käsikirjoituksen tekijää sanotaan käsikirjoittajaksi.
- Käsikirjoittaja
Elokuvakäsikirjoittaja kirjoittaa elokuvan tapahtumista suunnitelman, josta selviää näyttelijöiden repliikit sekä kuvausohjeet tapahtumien kulun mukaan.
- Tutki elokuvan ja kirjan alkua ja loppua. Kuinka uskollinen elokuvan käsikirjoitus on alkuperäisteokselle?
- Vertaa elokuvan tarinaa alkuperäisteokseen. Millaisia asioita käsikirjoittaja on jättänyt pois tai muuttanut elokuvaversioon?
- Poimi jokin elokuvan roolihenkilöiden välinen keskustelu ja vertaa sitä kirjan vastaavaan vuoropuheluun. Onko keskustelu samanlainen tai välittyykö sama tunnelma katsojalle?
- Klassisen draaman malli
Esittely > Ristiriita > Kehittely > Huippukohta > Käännekohta > Loppuratkaisu
L
- Lajityyppi eli genre
Kirjallisuus ja elokuvat voidaan jakaa lajityyppeihin eli genreihin niiden kerronnalle ja aihepiireille ominaisten asioiden mukaan. Eri lajityyppejä ovat mm. draama, komedia, fantasia, toiminta, western, kauhu, science fiction, trilleri, sota tai rikostarinat. Useat tarinat sisältävät ominaisuuksia useista lajityypeistä ja ne voidaankin luokitella edustamaan kahta tai useampaa lajityyppiä saman aikaisesti.
- Lavastaja, puvustaja ja maskeeraaja
Lavastaja, puvustaja ja maskeeraaja saavat ohjaajalta ja käsikirjoittajalta vihjeitä siitä minkätapaista elokuvaan halutaan. Sen jälkeen he suunnittelevat ja toteuttavat käyttäen omaa taiteellista näkemystään, työskennellen yhteistyössä. Lavastaja vastaa elokuvassa siitä miltä tapahtumapaikoissa näyttää. Puvustaja suunnittelee ja toteuttaa näyttelijöille roolien mukaiset puvut. Maskeeraajan tavoite on saada näyttelijä näyttämään halutulta valojen ja kameroiden edessä.
- Tarkastele kirjaa ja elokuvaa. Millä vihjeillä lukijalle tai katsojalle rakennetaan tarinan kuvaama ajankuva tai aikakausi? Mitä pieniä yksityiskohtia lavastaja tai puvustaja ovat käyttäneet ajankuvan huolellisessa rakentamisessa? Poimi kirjasta ja elokuvasta esimerkkejä havainnollistamaan huomioitasi.
- Valitse kirjasta jokin keskeinen tapahtumapaikka. Miten paikkaa on kirjassa kuvailtu? Millä tavoin elokuvan lavastaja on saman paikan toteuttanut?
- Lokikirja
Päiväkirja matkan tapahtumista.
- Lyriikka
Runous
- Lööppi
Iltapäivälehden mainosjuliste.
M
- Mietelause
Aforismi, jossa tiiviisti esitetään jokin oivallus. Esim. ”Ilo ja suru eivät ole vastakohtia. Niiden yhteinen vastakohta on latteus.” - Markku Envall
- Moderni
Moderni tarkoittaa uudenaikaista.
- Monologi
Yksinpuhelu, näytelmässä yhden henkilön pitkä vuorosana.
N
- Narnian neljä sisarusta
-
Peter Pevensie (13) on sisaruksista vanhin. Hän on johtajatyyppiä, joka huolehtii nuoremmista sisaruksistaan. Hän koettaa kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Peteristä kasvaa urhea soturi ja narnialaisten joukkojen johtaja. Joulupukki antaa Peterille kultakahvaisen miekan, tupen ja miekkavyön lisäksi myös hopeisen kilven, joka on koristeltu Aslanin vaakunalla. Hän käyttää ensimmäistä kertaa miekkaansa pelastaessaan sisarensa Susanin salaisen poliisin päällikön Maugrimin kynsistä.
Susan Pevensie (12) huolehtii myös sisaruksistaan. Hän tosin on komentelevaisempi kuin veljensä. Hän saa joulupukilta jousipyssyn ja nuoliviinen. Hänestä kasvaakin erinomainen jousiampuja. Lisäksi Susan saa pienen torven, johon puhaltamalla saa aina apua.
Edmund Pevensien (10) esikuvana lienee ollut sisäoppilaitoksen pojat, jotka kiusaavat toisiaan. Edmund kiusaa sisartaan ja on valmis valehtelemaan ja vaarantamaan sisarusten turvallisuuden Valkealta Velholta saamiensa makeisten takia. Edmund ymmärtää kuitenkin lopulta Velhon pahuuden ja saa Aslanin avulla voimia muuttua.Lucy Pevensie (8) on sisaruksista ensimmäinen, joka menee Narniaan. Sisarukset eivät aina piittaa nuorimmaisen mielipiteistä, ja Lucy joutuukin urheasti pitämään puoliaan. Joulupukki lahjoittaa Lucylle tikarin, jonka avulla voi puolustautua, jos joutuu suureen vaaraan. Lisäksi hän saa kristallisen lääkepullon, joka sisältää ”aurinkovuorilla kasvavien tulikukkien mettä”. Lucyn ensimmäinen potilas on Edmund, joka on haavoittunut taistelussa vakavasti.
Lähde: Narnia, opas fantasian maailmaan, Otava.
- Novelli
Kerronnaltaan tiivis proosan laji, usein lyhyt.
- Näkökulma
Tekstin tarkastelu eri henkilöiden kannalta.
- Näyttelijä
Elokuvanäyttelijä on henkilö, joka näyttelee elokuvassa. Roolien esittämisen lisäksi näyttelijä voi laulaa, tanssia tai esiintyä pelkällä äänellään.
- Etsi kirjasta kohtia, joissa on kuvailtu jotain tarinan henkilöä yksityiskohtaisesti. Vertaa tekstin kuvausta näyttelijän roolisuoritukseen elokuvassa.
- Kuinka hyvin näyttelijä mielestäsi eläytyy tai esiintyy roolissaan?
O
- Ohjaaja
Elokuvaohjaaja on elokuvatuotannossa henkilö, joka päättää miten elokuva kerrotaan ja millainen tunnelma siihen halutaan. Elokuvaohjaajan tehtäviä ovat mm. sisällön ja juonen kulun ohjaaminen, taiteellisen yleisilmeen määritteleminen, näyttelijöiden suoritusten ohjaaminen sekä kuvauspaikkojen, kameroiden sijaintien, valaistuksen sekä ääniraidan sisällön hallinta. Ohjaaja toimii yhteistyössä muun tuotantoryhmän kanssa.
- Pohdi, millaisia valintoja ohjaaja on joutunut tekemään saattaessaan kirjan elokuvan muotoon. Poimi kirjasta ja elokuvasta esimerkkejä havainnollistamaan huomioitasi.
- Millainen tunnelma oli katsomassasi elokuvassa? Keiden kanssa ohjaaja on tehnyt yhteistyötä elokuvan tunnelmaa rakentaessaan?
P
- Pantomiimi
Pantomiimi tarkoittaa esittämistä tai näyttelemistä ilman sanoja tai puhetta. Esitä asia tai tilanne kasvojen ilmeitä, liikkumista sekä erilaisia eleitä apuna käyttäen. Älä käännä selkääsi katsojille ja tee liikkeistäsi selkeitä, jotta katsojat saavat hyvin selville, mistä esityksessäsi on kyse.- Proosa
Suorasanainen kertomakirjallisuus
- Päähenkilö ja sivuhenkilö
Päähenkilö on tarinassa esiintyvä henkilö, josta kerrotaan eniten. Hyvä kertomus rakentuukin päähenkilön ympärille. Päähenkilön tunnistaa yleensä tarinasta helposti, koska hän on mukana useissa tapahtumissa. Kertomuksen ymmärtää parhaiten silloin, kun ymmärtää päähenkilön luonteen, ajatukset ja teot. Erityisesti henkilön luonne tulee esille hänen toimintansa kautta. Tarinassa on usein myös monia sivuhenkilöitä. Sivuhenkilöihin kiinnitetään vähemmän huomiota kuin päähenkilöihin. Se, miten nämä sivuhenkilöt puhuvat päähenkilölle ja reagoivat hänen toimintaansa, auttaa lukijaa tekemään päätelmiä päähenkilöstä.
R
- Realistinen
Todellisuuden mukainen.
- Riimit
Riimit eli loppusoinnut ovat sanoja, jotka muistuttavat toisiaan paljon kuten siili ja tiili. Riimisanoja on yleensä runoissa.
- Romanttinen
Tunnelmallinen, todellisuutta ihannoiva.
- Runomitta
Säkeiden ja säkeistöjen rytmi.
S
- Saduttaminen
Sepitä oma tarina. Pyydä jotain aikuista tai vanhempaa lasta kirjoittamaan kertomuksesi muistiin. Pyydä kirjoittajaa lukemaan muistiin kirjoitettu tarina. Voit halutessasi tehdä siihen muutoksia tai lisätä vielä jotain. Keksi valmiille tarinalle nimi. Lopuksi kuvita oma tarinasi. Tarinan ja kuvituksen tekijöiksi kirjoitetaan sinun nimesi.- Sarjakuva
Sarjakuva on peräkkäisistä kuvista rakennettu kuvakertomus, jossa yhdistyvät kuva, sana sekä erilaiset merkit. Sarjakuvan kerronta syntyy kuvien yhdistämisestä, ruuduista ja niiden välisestä tilasta.
Elokuvan ja sarjakuvan kerrontatapa on samankaltaista. Siinä katsoja luo jatkuvuuden eri kuvien välille osaten yhdistää tapahtumat, vaikka kaikkea ei kuvissa kerrottaisikaan. Ruutu on sarjakuvan perusyksikkö. Se on usein neliö tai suorakulmainen. Ruudun koolla ja muodolla voidaan kertoa paljon asioita. Erimuotoiset ruudut korostavat tapahtumia, ja koolla voidaan vaikuttaa tapahtumien kestoon. Sarjakuvissa kuten elokuvissakin käytetään eri kuvakulmia ja kuvakokoja luomaan kerrontaan vaihtelevuutta ja erilaisia jännitteitä. Sarjakuvissa asioita esitetään usein viitteellisesti, merkkikielen avulla. Tietynlaiset viivat kuvaavat liikettä tai vauhtia, z-kirjaimet nukkumista jne. Asioita esitetään huumorin ja liioittelun avulla.
Sarjakuvan tekeminen alkaa juonen ja tarinan kehittelyllä. Sitten luodaan päähenkilö, jota on hyvä piirtää luonnostellen eri tunnetiloissa tai asennoissa. Tarinan tapahtumat jaetaan ruutuihin, joihin kuvat piirretään kevyesti lyijykynällä. Sitten lisätään puhekuplat, muut tarvittavat tekstit sekä merkit. Lopullinen sarjakuvaversio tehdään mustalla huopakynällä ja väritetään valmiiksi.
- Satu ja sadun tunnusmerkit
Satu perustuu mielikuvitukseen. On olemassa erilaisia satuja, kuten eläin-, kansan- ja taidesatuja. Sadun tunnusmerkkejä ovat ihmeet, taikaesineet, taikasanat, mielikuvitushenkilöt ja -hahmot sekä tietyt numerot, kuten kolme ja seitsemän. Sadussa pitää usein tehdä joku asia esimerkiksi kolme kertaa tai sadussa on seitsemän ihmeellistä asiaa tai henkilöä kuten seitsemän kääpiötä Lumikki-sadussa. Saduissa on lähes aina jokin opetus.- Science fiction
-
Science fiction on lajityyppi, joka käyttää hyväkseen tieteen ja teknologian tuottamaa materiaalia sekä tutkii niiden vaikutusta ihmiseen ja ympäröivään maailmaan. Scifi on kiinnostunut tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä yksilön asemasta yhteisössä ja osana maailmankaikkeutta. Se onkin osaksi satua ja osaksi tiedettä, jossa tieteiskirjailija luo ja soveltaa vapaasti tulevaisuuden maailmoja muodostaen kuitenkin yhtenäisen ja loogisen kokonaisuuden. Science fiction käsittelee matkoja ajassa ja avaruudessa, outoja kulttuureja, vieraitten planeettojen vaaroja sekä tulevia muutoksia, jotka pohjautuvat nykyisiin kehityssuuntauksiin. Erilaiset tulevaisuuden keksinnöt, jotka mahdollistavat nopean matkaamisen ja viestimisen eri maailmojen välillä, ovat scifissä keskeisesti esillä.
Fantasian ja scifin keskeisin ero löytynee niiden kuvaamista maailmoista. Fantasian maailmat ovat pysyvästi ja selkeästi todellisuudesta poikkeavia, eikä niitä pyritä selittämään auki. Scifin kuvaamissa maailmoissa ero todellisuuteen häivytetään tieteellisillä tai näennäistieteellisillä teorioilla ja vieraannuttavat tekijät pyritään järkeistämään. Fantasia perustuu yleensä menneisyyteen, kun taas scifin lähtökohdat löytyvät tulevaisuudesta.
- Substantiivi
Substantiivit ovat sanoja, jotka ilmaisevat esineiden, olentojen, ihmisten, paikkojen, ominaisuuksien ja asioiden nimiä. Substantiivit jaetaan isolla alkukirjaimella kirjoitettaviin erisnimiin ja pienellä alkukirjaimella kirjoitettaviin yleisnimiin. Substantiivit vastaavat kysymyksiin: Kuka? Mikä? Ketkä? Mitkä?- Säkeistö
Säe on runon rivi. Säkeistö koostuu useasta eri säkeestä.
T
- Takakansiteksti
Takakansitekstissä kerrotaan lyhyesti kirjan päähenkilöstä ja kirjan tapahtumista. Kirjan takakansitekstin tarkoitus on houkutella lukemaan kirja, siksi tekstin pitää olla mielenkiintoista. Takakansiteksti ei koskaan paljasta kirjan loppua.- Tapahtuma-aika
Tapahtumista, esineistä, kielestä tai suorista viittauksista voidaan päätellä tarinan tapahtuma-aika. Tapahtuma-aikoja tarinassa voi olla erilaisia, kuten vuorokaudenaika, vuodenaika, aikakausi (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus). Joskus aikakausi voidaan päätellä hyvinkin tarkasti vuosikymmenen, jopa vuoden tarkkuudella. Tapahtuma-aika ja -paikka muodostavat yhdessä tarinan miljöön.
- Tapahtumakartta
Keino esitellä tekstin ympäristö.
- Tapahtumapaikka
Tapahtumapaikka tarkoittaa ympäristöä, rakennusta tai muuta sellaista, jossa tarinan henkilöt liikkuvat tai jossa tapahtuu jotain tarinaan liittyvää. Tapahtumapaikoilla luodaan tarinan tunnelma ja tapahtuma-aika. Kun tapahtumapaikkaa kuvaillaan elävästi, se auttaa lukijaa ymmärtämään juonta ja muodostamaan omia mielikuvia kertomuksen tapahtumista.
U
- Urbaanilegenda
Kaupunkitarina, joka tarkoittaa nyky-yhteisössä kiertävää totena pidettyä tarinaa.
- Uutinen
Uutinen kertoo ajankohtaisista ja uusista tapahtumista. Se on asiallinen ja perustuu tosiasioihin. Kirjoittaja ei siis esitä uutisessa omia mielipiteitään. Asiat kerrotaan tarkasti ja liioittelematta. Uutisen peruskysymyksiä ovat seuraavat:- Mitä tapahtui?
- Missä tapahtui?
- Milloin ja miten tapahtui?
- Miksi tapahtui?
- Kuka teki?
- Mitä seurasi?
Y
- Ystäväkirja
Ystäväkirjaan ystävät kirjoittavat itsestään. Kirjoitettavat asiat ovat henkilökohtaisia, kuten harrastukset, pituus, silmien väri, lempiruoka. Ystäväkirjaan laitetaan usein myös oma valokuva tai piirretään kuva itsestä.
Ä
- Äänimaailma ja musiikkielokuva
-
Elokuva voi sisältää monenlaisia ääniä. Monet äänien lähteet ovat tarinasta tai kuvasta suoraan havaittavia, kuten puhe tai esineistä kuuluvat äänet, kuten oven sulkemisen ääni. Äänet voivat aiheutua myös kuvan ulkopuolelta, kuten liikenteen äänet tai erilaiset tehosteäänet. Musiikilla luodaan tunnelmia ja tiivistetään kerrontaa, mutta myös hiljaisuus voi kertoa paljon. Ääni ja musiikki ovatkin yksi elokuvakerronnan keskeisiä asioita.- Millaisia äänien kuvauksia kirjan tekstistä löytyy? Mitä erilaisia ääniä elokuvan kerronta sisälsi?
- Pohdi, miten tarina muuttuisi, jos siitä jätettäisiin esim. musiikki tai tehosteäänet pois? Mihin asioihin tai tapahtumiin liitettään yleensä äänitehosteita?
- Pohdi jotain elokuvasta tunteita herättävää kohtausta. Millainen äänimaailma siinä on? Pohdi millaisella musiikilla tai äänimaailmalla voidaan luoda surullinen, jännittävä tai yllättävä tilanne?