Toimittajakoulun lopputehtävien suoritusohjeet opettajalle

Kun ryhmänne on käynyt toimittajakoulun läpi, on aika testata aloittelevien journalistien taidot. Toki lopputehtävät tai jonkun niistä voi suorittaa jossain muussakin sopivassa välissä, mutta täyden hyödyn niistä saa irti, jos on ensin perehtynyt toimittajakoulun teksteihin. Jos suoritatte toimittajakoulua lehtikurssina, voi lopputehtäviä käyttää pisteytettävänä kokeenakin.

Kaksi ensimmäistä tehtävää, poliisiraportin ja pöytäkirjan pohjalta kirjoitettavat uutiset, ovat toimittajan työn perussisältöä. Samoista lähtökohdista tehdään päivittäin uutisia sanomalehtien toimituksissa. Viimeisen tehtävän, uutisen modernisoinnin, tarkoitus on antaa kuvaa journalismin sääntöjen ja käytäntöjen kehittymisestä sekä testata, miten uutisen rakenne ja perusteet ovat kirjoittajalla hallussa.

Poliisiraportti

Tämäntyyppisten raporttien tai tietojen perusteella kirjoitettavat uutiset ovat toimittajan jokapäiväistä työtä. Nyt tehtävä on helppo, kun raportti on valmis. Yleensä poliisille soittaessaan toimittajan pitää itse kyetä kysymään olennaiset asiat.

Heti uutisen otsikossa pitäisi osata kertoa mitä on tapahtunut. Sananvalinnoilla ei ole väliä, kunhan lukijalle selviää, että kultasepänliikkeestä ryöstettiin arvokkaita koruja. Myös paikkakunta kannattaa mainita. Ensimmäisessä tai viimeistään toisessa kappaleessa pitäisi mainita tarkemmin missä ja milloin ryöstö on tehty ja kuka siihen ollut osallisena. Sen jälkeen ruvetaan selittämään taustoja. Raportin tiedot ovat uutisessa ensimmäisellä sijalla, kun tapahtumasta kerrotaan ensimmäistä kertaa. Silminnäkijöiden kommentit kerrotaan vasta faktojen jälkeen.

Pöytäkirja

Tehtävässä tarvitaan kykyä ymmärtää millä perusteella lehteen tuotetaan lukijoita kiinnostavia, uutiskynnyksen ylittäviä juttuja ja miten uutinen rakentuu. Juttukärkeä ja jutun sisältöä suunniteltaessa helpointa on tukeutua uutiskriteereihin.

Olennaista on ymmärtää, että pöytäkirjassa on vain yksi paikallis- tai maakuntalehden uutiskynnyksen ylittävä asia eli porkkanalakko. Mitään muuta pöytäkirjassa mainittua päätöstä tuskin uutisoitaisiin edes pienessä, yhden kunnan alueella ilmestyvässä paikallislehdessä.

Pöytäkirjan perusteella kirjoitetussa uutisessa lakko itsessään nostettaisiin siis otsikkoon ja uutisen kärjeksi. Vasta myöhemmin mainittaisiin, että päätös on tehty oppilaskunnan kokouksessa. Kärjessä ja otsikossa pyrittäisiin vastaamaan mahdollisimman moneen uutiskysymykseen (mitä, missä, koska, kuka, miten, miksi).

Vanha uutinen

Kuten toisessakin tehtävässä, tässä vaaditaan kykyä soveltaa uutiskriteerejä ja –kysymyksiä sekä ymmärtää uutisen rakennetta. Tehtävän tärkein tarkoitus on kuitenkin osoittaa journalististen tapojen ja käytäntöjen olevan tiukasti aikaansa sidottuja.

Nykyaikaistetussa uutisessa kärjeksi nostettaisiin osuusmeijerin perustamispäätös ja emäntäkoulun perustamisidean esille tuominen (olettaen, että niitä ei tätä ennen ole lehdessä uutisoitu). Luultavasti tässä yhteydessä toimittaja hakisi juttuunsa myös kommentteja päätöksen tekijöiltä sekä muilta tahoilta, esimerkiksi seudun kauppiailta osuusmeijeriasiaan liittyen sekä lähimmästä jo toiminnassa olevasta emäntäkoulusta koulun perustamiseen liittyen. Samassa uutisessa tai siihen liittyvässä pienemmässä kainalojutussa mainittaisiin lehden koosta ja ilmestymispaikasta riippuen varmasti myös karjanhoidonneuvojan palkkaaminen ja sairaus- ja hautausapurahaston perustaminen.

Uutisen (uutisten) kärkeen ja otsikkoon nostettaisiin tässäkin asiat, ei kokouksen pitämistä. Se mainittaisiin vasta myöhemmin. Ihmisten nimet mainittaisiin kokonaan etunimiä myöten.

Tehtävän yhteydessä kannattaa tarkastella kokousuutisia nykypäivän lehdistä. Verratkaa paikallis- ja maakuntalehtien tapoja uutisoida esimerkiksi kunnanvaltuustojen kokousuutisia