Utelias ja rohkea keskittyjä
Toimittaja on nykyään arvostettu ammatti. Vielä kolme vuosikymmentä sitten lehtialan ihmisten naureskeltiin viihtyvän savuisissa kuppiloissa tuopin takana. Silloin toimittajien koulutustausta oli kirjava. Uutisia saattoivat naputtaa juoksupojan työkokemuksella toimitukseen tiensä raivanneet tai suoraan koulun penkiltä lehtiön käteensä napanneet reportterit, kun viereisen työpöydän takana istui maisterin paperit yliopistossa lukenut kollega. Nykyään useimmilla toimittajilla on korkeakoulutausta. Journalistiikan, tiedotusopin tai viestinnän opintojen lisäksi lehtityöhön haluavien odotetaan yleensä ainakin sivuaineopinnoissaan perehtyvän johonkin muuhunkin alaan. Toimituksista löytyykin niin kauppatieteilijöitä ja lakiasioihin syventyneitä kuin politiikkaa tai kasvatustiedettä opiskelleita journalisteja.
Esimerkiksi Tampereen yliopistossa voi lukea tiedotusoppia, Jyväskylässä journalistiikkaa, Turussa mediatutkimusta sekä Helsingissä viestintää suomeksi ja journalistiikka ruotsiksi. Lisäksi media-alan koulutusta tarjoavat useat ammattikorkeakoulut ja kansanopistojen linjat.
Sujuvan ajatuksenjuoksun ja ilmaisun lisäksi toimittajalta vaaditaan sinnikkyyttä, uteliaisuutta, rohkeutta ja äärimmäisen hyvää keskittymiskykyä. Joskus asiaan pitää uppoutua kaulaansa myöten, jotta sisäistäisi sen mistä kirjoittaa. Joskus taas valttia ovat nopeat ratkaisut ja raudanluja rutiini. Perusvaatimuksena on kiinnostus maailman tapahtumia ja niiden taustoja kohtaan. Toimittajan pitää haluta ottaa selvää ja tonkia olennainen esiin massasta.
Pitää myös muistaa, että lehdet, radiot ja tv-kanavat ovat täynnä erilaisia ihmisiä. Yleensä monipuolisuus on toimituksen suurin vahvuus ja sen huomaa työn jäljestä. Lukijan ja katsojan tarpeisiin vastataan kaikkein parhaiten sellaisen tiimin panoksella, jossa edustettuna ovat miehet, naiset, nuoret ja vanhat sekä erilaiset maailmankatsomukset ja kokemustaustat.
Jos alkaa kiinnostaa, kannattaa toimituksen kiirettä käydä nuuhkimassa vaikka työharjoittelujaksolla. Hyvän kuvan lehtityöstä saa myös tutustumalla tähän toimittajakoulun aineistoon, vielä paremmin asiaan pääsee sisälle tekemällä tekstiin liittyvät harjoitukset. Oletko valmis? Antoisaa matkaa lehtimaailmaan!
Haastavinta on vastuun kantaminen
- Haastavinta toimittajan työssä on ajatus siitä, että lukija uskoo tähän juttuuni, tekee sen pohjalta ehkäpä joitain valintoja elämässään. Siksi työ on myös vastuullista. Asioiden pitää olla TOTTA, sanoo politiikan toimittajana Turun Sanomissa työskentelevä Leena Korja-Kaskimäki.
Hän on vakuuttunut siitä, että on aikoinaan valinnut itselleen oikean ammatin. Yli 20-vuotisen uransa aikana Korja-Kaskimäki ei muista kertaakaan kokeneensa töihin tuloa vaikeaksi tai vastenmieliseksi. Pitkälti siihen vaikuttaa sen, että toimittajan työssä jokainen päivä on aina erilainen.
- Politiikan toimituksen aamuvuoroissa keskitytään omiin juttuaiheisiin eli ideoidaan ja toteutetaan niitä. Aiheet voivat olla lähes mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, jos ne jotenkin liittyvät kunnalliseen päätöksentekoon. Parhaimmillaan aiheet ovat silloin, kun näkövinkkeli on tavallisen turkulaisen. Silloin toimittajan tehtävä on kertoa miten tietty päätös vaikuttaa ihmisten elämään. Kirjoitamme esimerkiksi siitä, miten uusi tie helpottaa peräkylän porukan elämää tai paljonko museon remontti syö verorahoja.
Tärkeimmäksi uransa aikana oppimaksi asiaksi Korja-Kaskimäki nimeää taidon kuunnella ihmisiä. Toimittajan pitää hänen mukaansa aina muistaa tasapuolisuus. Suunvuoro on annettava kaikille osapuolille.
- Kuunnella pitää, oli lähde Tauno Tavallinen tai virkamies, presidentti tai joku muu. Myös tyhmien kysymysten esittäminen on hyvin tärkeää. Niillä asiat useimmiten avautuvat, Korja-Kaskimäki painottaa.
Hän hakeutui lehtityöhön toimitusharjoittelijan ja kesätoimittajan pestien kautta. Filosofian maisterin paperien lisäksi plakkarissa on todistus toimitustyön kurssilta Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta.
- Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, vaikka en koskaan koulussa ollutkaan mikään huippuainekirjoittaja, tosin en ihan huonokaan. Eniten vaikutti nuorena idealistina se, että halusin vaikuttaa maailmanmenoon. Tuo halu on kokenut uran aikana monia kolahduksia, mutta vieläkin moni asia liikahtaa, vaikka viiveellä, jos siitä tarpeeksi usein kirjoitetaan.