Paperia, mustetta ja painavaa asiaa

Tiedätkö kuuluvasi parhaimmistoon? Suomalaisena nuorena olet osa sitä joukkoa, joka maailmassa käyttää eniten aikaa sanomalehden lukemiseen. Keskimäärin lehdenlukuaika on suomalaisnuorten keskuudessa 15 minuuttia päivässä. Viikonloppuisin se venyy vajaaseen 20 minuuttiin.

OECD:n teettämän kansainvälisen PISA-tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista nuorista lukee sanomalehtiä, kun vastaava luku esimerkiksi Kreikassa, Espanjassa ja Ranskassa on vain 25 prosenttia. Suomen ohi tutkimuksessa kiilaavat vain Islanti ja Norja, edellinen 74 prosentilla ja jälkimmäinen 63 prosentilla.

Lehdenlukutottumuksissa on toki muitakin eroja. Suomessa ja muissa pohjoismaissa useimmat ihmiset tilaavat sanomalehden kotiinsa ja yleensä myös saavat sen heti aamuyöstä. Muualla lukijat ostavat uutisensa irtonumeroina.

Miksi sinä luet sanomalehteä – vai luetko? Jos et, niin miksi? Listaa syitä.

Tutki sen jälkeen ovatko sinun lehdenlukumotiivisi yhtäläisiä näiden sanomalehden tehtävien kanssa?

• Tiedottaminen
• Vaikuttaminen
• Viihdyttäminen

Mitkä jutut lehdessä täyttävät minkäkin tehtävän? Mitkä jutut täyttävät sinun omat tarpeesi?

 

Suomalaiset eivät olisi aktiivisia sanomalehdenlukioita ellei maassa ilmestyisi kattavasti erilaisia lehtiä. Vastaavasti sanomalehdet olisivat hätää kärsimässä tai kuihtuisivat pois, elleivät suomalaiset tilaisi, lukisi ja arvostaisi niitä kuten nyt.

Suomessa ilmestyy kaikkiaan noin 200 sanomalehteä, joiden yhteenlaskettu levikki on 3,2 miljoonaa. Jos verrataan sanomalehtien levikkejä asukaslukuun, keikkuu Suomi jälleen kärjen tuntumassa Norjan ja Japanin jälkeen. Joka päivä vähintään joka toinen suomalainen ostaa tai vastaanottaa tilatun sanomalehden. On myös laskettu, että lehtien todellinen lukijamäärä on yleensä yli kaksi kertaa levikin suuruinen.

Suomalainen Helsingin Sanomat on yksi pohjoismaiden suurimmista sanomalehdistä. Sen levikki eli päivittäinen painosmäärä on vajaa 440 000. Maailman suurimman sanomalehden, japanilaisen Yomiuri Shimbun levikki on yli 14 miljoonaa.

Suomen levikiltään suurimmat 7-päiväiset lehdet:

Helsingin Sanomat	439 618
Aamulehti	136 331
Turun Sanomat	111 517
Kaleva	81 689
Keskisuomalainen	75 836
Savon Sanomat	65 308
Etelä-Suomen Sanomat	61 277
Satakunnan Kansa	55 436
Ilkka	55 375
Hufvudstadsbladet	50 094

 

Suurten maakuntalehtien lisäksi Suomessa luetaan paljon alue- ja paikallislehtiä. Nimensä mukaisesti paikallislehdet keskittyvän yhden tai muutaman kunnan alueen tapahtumien uutisointiin. Paikkakuntalaisille ne kertovat tärkeitä asioita, joita suuremman maakuntalehden sivuilta ei aina löydä. Mistäpä muualtakaan Pihtiputaan mummo saisi tietää koska uusi apteekki avataan ja mitä kesäteatterissa tänä vuonna näytellään?

alkuun

Etsi oheisesta kartasta oma maakuntasi ja siellä ilmestyvät lehdet. Montako niistä muistat joskus lukeneesi? Tutki Suomen sanomalehtiä maakunnittain.

Vaikka paperin rapina aamiaispöydässä edelleen kuuluu olennaisesti monen uutisilla päivänsä avaavan aamuun, ovat sanomalehdetkin heränneet laajentamaan juttutarjontaansa myös nettiin. Kaikki suomalaiset maakuntalehdet ja useimmat paikallislehdetkin julkaisevat tuoreimmat uutisensa verkossa. Verkkolehtiin päivitetään sähkeitä jo pitkin päivää, joten lukijat saavat tärkeimmät tapahtumat tietoonsa jo ennen illan tv-uutisia tai seuraavan aamun paperilehteä.

Joidenkin lehtien verkkoversiot ovat lukijalle maksullisia kuten paperilehdetkin. Verkkolehtien ja sähköisten juttuarkistojen maksullisuus puhuttaa parhaillaan lehdentekijöitä, kun nämä yrittävät etsiä mahdollisimman lukijaystävällistä, mutta samalla taloudellisesti kannattavaa tapaa uutisoida asioista netissä.

Kaikkia paperilehden juttuja ei laiteta nettiin, vaan sinne valitaan yleensä vain suurimmat ja tärkeimmät. Tällöin lukija pääsee tarkistamaan uutiset klikkaamalla niiden otsikkoa tietyn osaston kohdalla aukeavassa listassa. Muutamat sanomalehdet ovat kuitenkin kokeilleet myös niin sanottujen näköislehtien välittämistä verkossa. Tällöin lukija saa koneen ruudulle paperilehden kanssa identtisen sivun juttuineen, kuvineen ja palstajakoineen. Näin vaikka Australiassa lomaileva suomalainen saa eteensä oman paikkakuntansa lehden kaikki jutut ja sivut ilmoituksia myöten.

Iltapäivälehti myydään joka päivä uudestaan
Millä kielellä Idols-Hanna levyttää? Kenelle Katri-Helena maksoi vuokraa? Mitä missi-Mira kadehtii? Vastauksen löydät lööpeistä. Iltapäivälehtien linja eroaa muista sanomalehdistä. Ne käsitelevät samoja uutisia kuin muutkin lehdet, mutta tekevät sen usein dramaattisemmin tai viihteellisemmin ja suosivat lyhyemmin kirjoitettuja uutisia. Tapa puree lukijoihin; 6-päiväisistä lehdistä Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat levikiltään ylivoimaisesti Suomen suurimpia. Ne erottaa muista suurista sanomalehdistä myös ulkomuotonsa puolesta. Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat tabloid-kokoisia, kun taas useimmat maakuntalehdet ilmestyvät broad sheet –muodossa

Iso ero sanomalehtien ja iltapäivälehtien välillä on myös jakelutapa. Iltapäivälehdet pitää ostaa irtonumeroina, niitä ei voi tilata kotiin. Siksi iltapäivälehtiä markkinoidaan lööpeillä, joihin nostetaan päivän tärkeimmät – tai houkuttelevimmat – aiheet. Kun maakuntalehden pääuutissivulla kerrotaan työllisyysnäkymistä, hehkuttavat iltapäivälehdet iskelmätähden avioerokiistaa. Kaupan kassalla sensaatiouutista tarjoavaan lehteen tarttuu helpommin kuin hallituksen budjettineuvottelulla täytettyyn etusivuun. Iltapäivälehtien on myytävä itsensä joka päivä uudestaan, sanomalehtensä kestotilauksena kotiin saavat tekevät tilauspäätöksen ehkä vain kerran muutamassa vuodessa.

Aikakauslehdet keskittyvät rajattuun aihepiiriin
Suomalaiset todellakin ovat lukijakansaa. Sanomalehtien lisäksi maassamme nimittäin julkaistaan noin 3000 vähintään 4 kertaa vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä. Niistä suurin on Keskon asiakaslehti Pirkka , jonka levikki on reilusti yli miljoona. Erikseen tilattavista aikakauslehdistä suurimpia ovat Aku Ankka , ET-lehti ja 7 päivää , joiden levikit sijoittuvat välille 250 000 ja 300 000.

Sanomalehtien ja aikakauslehtien suurin ero on ilmestymistiheys. Tiheimmillään kerran viikossa ilmestyvien aikakauslehtien sisältö on lisäksi rajattu tiettyyn aihepiiriin tai teemaan. Jo Tekniinan maailman tai Veneen nimestä voi päätellä, mitä kansien sisältä löytyy, Nalle Puhista puhumattakaan. Yleisaikakauslehdissä käsitellään ajankohtaisia asioita laajemmin, mutta nekin on aina suunnattu tietylle kohderyhmälle. Kotiliesi kiinnostaa vanhempaa, naisvoittoista lukijakuntaa, Koululainen sen sijaan löytää helpommin tiensä nuorison käsiin.

Ilmaisjakelun maksaa ilmoittaja
Monissa kodeissa lehtikori tuppaa täyttymään, vaikka tilattuja lehtiä ei luukusta tulisikaan. Ilmaisjakelulehtien määrä on Suomessa viime vuosina noussut rivakasti. Ilmoituksista eli mainoksista ja toimituksellisesta tekstistä koostuvia ilmaisjakelulehtiä jaetaan ihmisille ilmaiseksi – ainakin näennäisesti. Hyvää hyvyyttään eivät ilmaisjakelujen kustantajat lehteään tietenkään tee, vaan kaikki menot katetaan ilmoitusmyynnillä. Käytännössä ilmaisjakeluissa mainostavat yritykset siis kattavat kaikki lehden tekemisestä ja jakamisesta aiheutuvat kulut. Ilmaisjakelulehtiä jaetaan useilla paikkakunnilla kaikille asukkaille kotiin. Samalla periaatteella toimivat myös noutolehdet eli pääasiassa kaupungeissa vilkkailla paikoilla, kuten busseissa, asemilla ja ostoskeskuksissa lehtitelineissä maksutta jaettavat lehdet.

alkuun

Seuraa viikon ajan jonkun valtakunnallisen asian käsittelyä omassa maakuntalehdessäsi ja iltapäivälehdessä. Mitä eroa huomaat juttujen kuvituksessa ja otsikoinnissa? Miksi ne poikkeavat toisistaan? Kumpia lukisit itse mieluummin? Miksi?

Levikki = tietyn sanomalehden tilattujen ja irtonumeroina myytävien kappaleiden yhteismäärä
Lööppi = lehden yhden numeron mainos, jossa esitellään tärkeimmät aiheet ja jonka tarkoitus on houkutella ihmisiä lukemaan lehti
Tabloid = lehti, jossa yksi sivu on A3-kokoinen
Broad sheet = lehti, jossa yksi sivu on A2-kokoinen
Ilmoitus = yrityksen tai yksityisen ihmisen lehdessä maksua vastaan julkaisema mainos

Muiden Euroopan maiden tavoin Suomessakin näyttää nousevan trendi vaihtaa lehden sivukokoa broadsheetista tabloidiksi. Muutoksen tehneet lehdet sanovat sivukoon vaikuttavan lehden menekkiin. Esimerkiksi Suomen suurin ruotsinkielinen sanomalehti Hufvudstasbladet siirtyi maaliskuussa 2004 broadsheet-muodosta tabloidiin. Levikiltään 50 000 suuruisen HBL:n toimitus uskoo pienemmän sivukoon houkuttelevan nuorisoa lehden pariin.

Vuosisata sitten lehtien puoluetaustoilla oli Suomessakin suuri merkitys, kun taas nykyään suurin osa maakuntalehdistä on poliittisesti sitoutumattomia. Suurimmilla puolueilla on kuitenkin edelleen pää-äänenkannattajansa. Isoksi uutiseksi vuoden 2004 alussa nousi Vasemmistoliiton Kansan Uutisten päätoimittajan ero. Päätoimittaja Yrjö Raution ja puoleen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksen näkemykset Vasemmistoliiton tilasta ja puolueen aatteesta erosivat Raution mukaan niin paljon, että hänen oli mahdoton jatkaa puoluelehden vastaavan päätoimittajan työtä.

alkuun