Uusi, yllättävä, ajankohtainen
Sanomalehden tarkoitus on tarjota lukijoille uutisia, joita toimittajat ovat aiheen, tapahtuman tai ilmiön perusteella rakentaneet. Mutta miksi koulun joulujuhlasta ei tullut uutista, vaikka liikuntasalin homevaurioista kirjoitettiin metrikaupalla? Kaikille tarjolla oleville aiheille ei koskaan riitä tilaa lehden sivuilla. On tapana sanoa, että aiheen pitää ylittää uutiskynnys, jotta se ansaitsee paikkansa sanomalehdessä. Tuon kynnyksen ylittääkseen aiheen pitää täyttää uutiskriteerit. Niitä ovat:
- ajankohtaisuus
- paikallisuus, läheisyys
- laajuus
- vaikuttavuus, merkittävyys
- voimakkuus
- poikkeuksellisuus
Kaikki jutut eivät täytä kaikkia kriteereitä, mutta ollakseen lukijoiden mielestä kiinnostava, pitää aiheen täyttää useita kriteereitä. Esimerkiksi se, että kaikki Suomen koululaiset saavat päivittäin maksuttoman lounaan, on laaja, merkittävä ja aina ajankohtainen aihe. Lehteen se kuitenkaan päädy, koska poikkeuksellisuuden kriteeri jää täyttämättä. Olisi täysin turhaa kertoa asia uutisena, kun kaikki lukijat tietäisivät sen jo etukäteen.
Etsi sanomalehdestä itseäsi kiinnostava uutinen. Luettele kaverillesi mitkä uutiskriteerit se täyttää ja miten se ne täyttää. Mikä tänään lukemistasi uutisista täyttää eniten uutiskriteerejä? Löydätkö uutisen, joka täyttää kaikki kriteerit?
Toimitukseen saattaa päivän aikana tulla niin paljon juttuvinkkejä, ideoita ja ehdotuksia, että ne hyödyntämällä voitaisiin tehdä kaksi kertaa tavallista paksumpi lehti. Aihe pitää valita niin, että itse jutusta tulee sekä kiinnostava, tärkeä että mahdollisimman objektiivinen. Toimittajan pitää ymmärtää mitä uutiskriteereillä tarkoitetaan. Mistä ja miten sitten kannattaa kirjoittaa?
- Merkittävyys. Perustele ensin itsellesi, sitten muille, miksi valitsemastasi aiheesta tulisi kirjoittaa. Miksi tämä aihe ja näkökulma sopii oletetulle lukijakunnalle?
- Laajuus. Mieti keitä aiheesi koskettaa. Kuinka monen elämään se voi suoraan tai välillisesti vaikuttaa? Terroristi-isku ja New Yorkin WTC:n tornien sortuminen olivat läntisen maailman suurimpia uutisia vuosikymmeniin. Mitä useampia tapahtuma koskettaa, sitä tärkeämpi se on uutisena.
- Paikallisuus. Mieti minkälaiselle lukijakunnalle uutinen esitetään. On itsestäänselvyys, että paikallislehti käsittelee oman alueensa asioita, jotka kiinnostavat sikäläisiä ihmisiä. Uuden asuinalueen kaavoittaminen Lappeenrantaan ei juurikaan innosta Lapin Kansan lukijoita tarttumaan juttuun.
- Poikkeuksellisuus. Pidä silmät auki ja seuraa mitä ympärilläsi tapahtuu. Jokainen journalisti ja jokainen sanomalehti tavoittelee omia skuuppeja. Itse havaittu tai selvitetty asia ei ole seuraavana päivänä kilpailijoiden lehdissä. Jos aihe ei ole tuore tai ennalta julkaisematon, mieti tarkkaan mitä lukijat jo tietävät ja varmista, että saat juttuusi myös jotain uutta tietoa.
- Ajankohtaisuus. Seuraa tapahtumaa, henkilöitä tai ilmiön kehittymistä senkin jälkeen, kun olet saanut ensimmäiset tiedot. Tärkeää tapahtumaa koskevaa uutista päivitetään toimituksessa moneen kertaan päivän mittaan. Myöhemmissä jutuissa pohditaan tapahtuman seurauksia ja lukijat pidetään ajan tasalla.
- Voimakkuus. Nuuski uutinen esiin harmaasta massasta. Eduskunnan täysistunto ei yksistään kuulosta hätkähdyttävältä uutiselta. Siellä saatetaan kuitenkin tehdä sinunkin arkipäivääsi vaikuttavia päätöksiä. Hallituksen budjettipäätöksestä ja odotettua pienemmistä veronkevennyksistä tiedottaessaan sanomalehti kertoo jokaista suomalaista koskevan uutisen. Toimittajan tehtävä on sananmukaisesti toimittaa tietomäärästä selkeä ja kiinnostava kokonaisuus ja tuoda esiin ne asiat, jotka koskevat lukijan elämää. Tylsääkin esityslistaa tai pöytäkirjaa on selattava sillä silmällä, että tietty päätös voi dramaattisestikin muuttaa monien lehden lukijoiden elämää.
Eri lehdet, samat kriteerit
Useista uutistapahtumista on sanomalehden ilmestyessä jo kerrottu jonkun muun median välityksellä ja joka päivä samaa aihetta käsitellään useissa lehdissä. Joukkoviestimet elävät tiiviissä suhteessa, ne saavat ja antavat jatkuvasti ideoita toisilleen. Vaikka kaikki pohjaavat uutisointinsa samoihin kriteereihin, tarkastellaan niitä eri toimituksissa eri tavoin. Kukin painottaa oman alueensa ja linjansa mukaisia näkökulmia. Ajankohtaisuus on kerran viikossa ilmestyvälle paikallislehdelle eri asia kuin päivittäiselle maakuntalehdelle.
Mistä sitten saa kirjoittaa? Mitä pitää välttää? Jokaisella lehdellä on linjansa, joka on enemmän tai vähemmän tarkasti määritelty. Toimittajien tulee miettiä kuinka paljon sanomalehdessä esimerkiksi voi kirjoittaa rasismista ja uusnatseista. Onko julkisuus ääriryhmille vain positiivista vai onko sanomalehden tehtävä kertoa lukijoille rasististen ryhmien olemassaolosta? Entä kuinka tarkkaan maakuntalehdessä puidaan julkkisten tekemisiä? Ja otetaanko pääkirjoituksessa kantaa ydinvoiman puolesta vai vastaan? Näistä asioista keskustellaan toimituksissa koko ajan. Keskustelun ja niistä johdettavien ohjeiden kautta määritellään lehden linjaa.
Revi sanomalehden pääuutissivu irti ennen kuin edes vilkaiset sen sisältöä. Mieti sitten miten sinä kokoaisit pääuutissivun lehden sisällön perusteella? Mihin uutisiin vinkattaisiin, jos
- lähtökohtana olisivat sinun omat kiinnostuksen kohteesi?
- lähtökohtana olisi houkutella paikallista nuorisoa lehden pariin?
- tehtäväsi olisi olla sanomalehden uutispäällikkö, jonka pitää koota premisivu paikallisia lukijoita ajatellen?
- lähtökohtana olisi että sanomalehti ilmestyy jossain muussa maakunnassa?
Lukijan oikeus – ja velvollisuus – on olla kriittinen. Mieti voiko uutisjuttuun luottaa. Tarkastele itse valitsemaasi uutista vastaamalla seuraaviin kysymyksiin.
- Mistä toimittaja on alun perin saanut juttuvinkin?
- Onko tapahtumalla silminnäkijöitä eli onko joku muukin tehnyt saman havainnon kuin toimittaja?
- Keitä toimittaja haastattelee? Olisiko hän voinut haastatella muitakin ihmisiä? Miltä asia olisi silloin vaikuttanut?
- Mitä muita lähteitä toimittaja on käyttänyt?
- Onko toimittaja itse käynyt paikan päällä?
Skuuppi = lehden tai toimittajan itse löytämä tai havaitsema uutinen, josta muut eivät ole saaneet vihiä ennen jutun ilmestymistä.
Paikallisuus uutiskriteerinä koskee ulkomaanosastoakin. Panttivankikriisi vuonna 2000 kirvoitti suomalaiset toimittajat suoltamaan juttuja Filippiinien Jolon saarelta, jonne kaksi suomalaisturistia päätyi sissien vangeiksi. Jos kyse olisi ollut jonkun muun maan kansalaisista, olisi kaappaus vilahdellut lehtien palstoilla huomattavan paljon harvempaan. Harva suomalainen muuten edes tietäisi mitä ovat Abu Sayyaf –sissit tai missä sijaitsee Jolo.