 |
||||
 |
 |
 |
||
 |
 |
 |
 |
|
 |
 |
 |
 |
 |
| Joukkoviestinnän kehitys |
|
| Termihaku |
Historiaa
Sanomalehtien esimuotona olivat uutislehtiset, jotka saivat alkunsa kauppiaiden välisestä liikekirjeenvaihdosta. Kauppiaat vaihtoivat tietoja kotipaikkakuntansa hinnoista, kadoista, sadoista, sodista, kulkutaudeista, laivavuoroista ja muista kaupankäyntiin vaikuttavista asioista. 1500-luvulla uutiskirjeitä alettiin painaa kirjapainoissa, jolloin ne saavuttivat laajemman lukijakunnan. Osasta uutiskirjeitä tuli säännöllisesti ilmestyviä sanomalehtiä. Uutislehtiset vastasivat siis ennen kaikkea kauppiaiden ja hallintovirkamiesten tarpeisiin. Ennen uutislehtisten aikakautta heidän oli täytynyt käyttää henkilökohtaisia kontaktejaan kuullakseen näistä asioista, mutta onhan huomattavasti helpompaa lukea samat asiat lehdestä.
Varsinaisia sanomalehtiä, jotka sisälsivät useita pikku-uutisia ja ilmestyivät säännöllisesti, alkoi syntyä Euroopassa 1600-luvun alussa. Suomessa luettiin aluksi enimmäkseen pääkaupungin eli Tukholman lehtiä. Suomen ensimmäiset sanomalehdet olivat porvaristolle tarkoitettuja ruotsinkielisiä lehtiä. Ensimmäinen säännöllisesti ilmestynyt suomalainen sanomalehti oli turkulaisen Aurora-seuran julkaisema Tidningar Utgifne af ett Sällskap i Åbo vuodelta 1771.
Suomenkielisen lehdistön esikoinen, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, näki päivänvalon vuonna 1775. Suomenkielinen lehdistö vakiinnutti paikkansa kuitenkin vasta 1890-luvun alkuvuosina. Lehtien perustamista ja alkuvuosien toimintaa vaikeuttivat keisarillisen Venäjän sortokauden aiheuttamat ennakkosensuuri, sakot ja lakkautukset. Toisaalta nämä vaikeudet myös nostivat kansallistunnetta ja siten voimistivat oman äänenkannattajan tärkeyttä.
Lehdistö mielipiteiden levittäjänä on aina palvellut myös poliittisia aatteita. Suomenkielisillä sanomalehdillä oli suuri merkitys kansallistunteen nousussa ja itsenäistymisen aikana. Sanomalehtien puoluepolitisoituneisuus oli huipussaan 1920-luvulla. Nykyinen kehityssuunta on kuitenkin se, että puoluelehdistö vähenee: sitoutumattomuus on jo kaikkien seitsenpäiväisten maakuntalehtien valinta.