etusivu › median säännöstö › sääntelyn historiaa

Sääntelyn historiaa

Viestinnän valvonta oli melko yksinkertaista ennen kirjapainotaidon keksimistä, sillä viestintä perustui pääasiassa suoraan kontaktiin kuulijoiden ja sanoman lähettäjän välillä. Valvonnassa keskityttiin sellaiseen viestintään, jossa oli läsnä paljon kuulijoita. Lähinnä tämä tarkoitti kirkon ja yliopiston pitämiä tilaisuuksia. Väärän opin levittäjää rangaistiin jälkikäteisesti joskus jopa kuolemantuomiolla.

Kirjapainotaidon keksiminen pakotti keksimään uudenlaisia ratkaisuja viestinnän valvomiseksi. Ennakkosensuuri oli voimassa myös Suomessa vaihtelevalla ankaruudella 1600-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Vuosina 1766-1774 Suomessa oli voimassa sensuurin kieltävä painovapauslaki, mutta Kustaa III:n tultua valtaan ennakkosensuuri astui jälleen voimaan. Venäjän vallan aikana lehdistöä valvottiin ajoittain niin tiukasti, että ainoastaan uskonnollisten kirjoitusten julkaiseminen sallittiin.

Vuonna 1919 säädetty hallitusmuoto sisältää lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan pykälän, johon myös sananvapaussäännös sisältyy. Säännöksen kärki suuntautuu selvästi painokirjoitusten ennakkosensuuria vastaan. Sananvapaussäännöstä ei ajateltukaan alun perin sovellettavaksi muuhun kuin painoviestintään, sillä eihän voitu aavistaa tulevaa teknistä ja yhteiskunnallista kehitystä. Sananvapauslakia laajennettiin kuitenkin vasta vuonna 2003.

Sananvapauslain rinnalle säädettiin vuonna 1919 painovapauslaki. Painovapauslaista löytyivät säädökset muun muassa painokirjoitusten julkaisuoikeudesta, kirjapainotoiminnan harjoittamisesta ja painotuotteiden levittämisestä. Painovapauslaki ei kuitenkaan kohdistunut painoviestinnän sisällölliseen sääntelyyn. Vuonna 2003 painovapauslaki ja sananvapauslaki yhdistettiin.

Radiolähetystoiminnasta annettiin ensimmäinen laki vuonna 1927. Myöhemmin sama laki ulotettiin kattamaan myös tv-toiminta. Lain mukaan lähetystoiminta on luvanvaraista, ja luvan voi myöntää vain valtioneuvosto. Laki televisio- ja radiotoiminnasta sisältää säännöksiä televisio- ja radiotoiminnan harjoittamisesta, ohjelmistosta, mainonnasta ja sponsoroinnista sekä toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Yleisradiolaki puolestaan määrää Yleisradion velvollisuudeksi julkisen palvelun ohjelmatoiminnasta huolehtimisen.

Ennakkosensuuri säilyi pitkään elokuvien kohdalla. Laki kuvaohjelmien tarkastuksesta tuli voimaan vuoden 2001 alussa. Tämän lain tarkoituksena on poistaa kuvaohjelmien yleinen ennakkotarkastus.