Opettajille
Median maailma
Kurssin suorittaminen Termikirjasto Linkit Tekijät
mediaympäristöni joukkoviestinnän kehitys median lukutapoja mediatalous median säännöstö
Termihaku

Opetushallitus

 

 

Rikoslaki

Varsinaisessa lainsäädännössä lehdistön toiminnan sääntely tulee esille rikoslaissa. Sananvapauden kannalta onkin olennaista, millaiset teot rikoslaissa tai muussa lainsäädännössä kriminalisoidaan ja miten ankaria rangaistuksia paino- tai viestintärikoksista voi seurata. Rikoslain pykälistä erityisesti kiihottaminen kansanryhmää vastaan, väkivaltakuvauksen levittäminen, kunnianloukkaus, kotirauhan rikkominen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja virkasalaisuuden rikkominen koskettavat läheisesti tiedotusvälineitä.

Verkkomediassa myös tavallisten ihmisten on muistettava, että nettiin laitettu materiaali on julkista. Loukkaavien tai valheellisten kuvien ja tekstien levittäminen on laitonta.Suomessa on tuomittu useita ihmisiä kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä, kun he ovat nettisivuillaan tai blogeissaan parjanneet jotakuta.

Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” ( Rikoslaki, 24: 8 §)

Laki antaa tiedotusvälineille myös oikeuksia. Lähdesuojan periaatteen mukaan lehdistön ei tarvitse antaa ilmi arkaluontoisten tietojen paljastajaa, vaikka tiedon avulla voitaisiin selvittää jokin rikos. Lähdesuoja palvelee kansalaisia siinä mielessä, että arkaluontoisetkin yhteiskunnalliset epäkohdat voidaan tuoda päivänvaloon niin, että tietolähteen ei tarvitse pelätä paljastumistaan.