TIETOISKU! imperatiivi + objekti

Imperatiivin muodostusohje

Imperatiivi eli käskymuoto (yksikön toinen persoona) muodostetaan verbin taivutusvartalosta eli muodosta, johon persoonapääte lisätään (ostaa: ostan; osta- on taivutusvartalo, -n persoonapääte). Käskymuodolla ei ole erityistä tunnusta tai persoonapäätettä.

Osalla verbeistä on kahta erilaista taivutusvartaloa eli heikon ja vahvan asteen taivutus (yleensä k:n, p:n tai t:n sisältäviä verbejä, esim. odottaa: odotan, odotat, hän odottaa, odotamme, odotatte, he odottavat). Heikon asteen taivutus (odota-) on kaikissa muissa persoonissa paitsi yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa, joissa on vahva aste (odotta-). Käskymuodoksi valitaan heikon asteen taivutusvartalo (odota-).

Jos muistat miten taivutat verbin minä-muodossa, saat käskymuodon helposti.

Esimerkkejä:

ostaa : ostan > osta!
odottaa : odotan > odota!
antaa : annan > anna!
juoda : juon > juo!
lukea : luen > lue!
lisätä : lisään > lisää!

Objekti on käskymuodon jälkeen yleensä perusmuodossa.
Avaa ikkuna!
Puhdista lasit!

Ainesanat ja tietyt verbit vaativat objektin partitiivimuodossa.
Juo kahvia!
Kuuntele radiota!

TIETOISKU! passiivi + objekti

Passiivilauseen objekti on yleensä perusmuodossa.

Esimerkki:

Asiakastyö tehdään huolellisesti.

Muista kuitenkin käyttää partitiivia passiivilauseissakin, jos on kyse partitiivia vaativasta tunneverbistä, kieltomuodosta, jatkuvasta tekemisestä tai ainesanoista.

Esimerkkejä:

Monissa kouluissa rakastetaan jauhelihakastiketta, mutta inhotaan silakkapihvejä.
Työtä jatketaan taas huomenna.
Maitoa juodaan Suomessa usein aikuistenkin ruokajuomana.
Pihviä ei paistettu liian kuivaksi.

TIETOISKU! Ajan ilmauksia

Lukusanoja, ajan ilmauksia, hintoja

ensi- ja viime-sanoja ei taivuteta:

Ensi lauantaina (viikolla, kuussa, vuonna, kesänä)
Viime - " - " -

tämä, seuraava, se taivutetaan pääsanan mukaisesti:

Tänä lauantaina, tällä viikolla, tässä kuussa jne.
Seuraavana " , seuraavalla " , seuraavassa "
Sinä " , sillä " , siinä "

Muita ilmauksia:
viikon kuluttua, viikko sitten, kauan sitten, silloin tällöin, päivä
päivältä, ennen pitkää, lähitulevaisuudessa

A. INESSIIVIÄ käytetään, jos toiminta viedään loppuun tietyn ajan sisällä.

Talo rakennettiin kolmessa päivässä.

B. OBJEKTIN SIJAMUOTOA, jos vain halutaan ilmaista, KUINKA KAUAN
työskennellään.

Rakentelin taloa kolme päivää (viikon, kaksi kuukautta, vuoden).
En rakentanut kolmea päivää (koko viikkoa, kahta kuukautta,
kokonaista vuotta)
Taloa rakennettiin kolme päivää (viikko, kaksi kuukautta, kokonainen vuosi).

C. ILLATIIVIA jos halutaan ilmaista, minkä ajan sisällä tiettyä tehtävää ei ole saatu valmiiksi.

En ole tehnyt yhtään mitään kahteen päivään (viikkoon, kuukauteen), sillä olen ollut sairaslomalla.

D. TRANSLATIIVIA käytetään, kun vastataan kysymykseen: MIKSI AJAKSI?

Matkustin Jyväskylään kahdeksi viikoksi.

Hintoja:

Ostohinta (-lla, -llä): Hän osti uuden auton kahdellakymmenellätuhannella
eurolla.

Myyntihinta (-lla, -llä /-sta, -stä): Hän möi vanhan autonsa
kymmenellätuhannella eurolla/kymmenestätuhannesta eurosta.

TIETOISKU! Adjektiivin käytöstä

Adjektiivin komparaatio

Suomen komparatiivi- ja superlatiivimuodot taipuvat pääsanansa mukaan tavallisen adjektiivin tapaan.

Esim. Halvimmat hinnat eivät takaa parasta laatua.

TIETOISKU! Monikon partitiivi

Jos monikon partitiivimuoto on predikatiivina, subjekti on nominatiivissa!
Millaisia ne ovat?

Esim. Sellaiset vasarat ovat kalliita.

Nominien taivutuksesta

1. -o, -ö, -u, -y -loppuiset: ei vokaalimuutoksia vartalossa

Esim. pallo
pallo/n
pallo/a
palloj/a

2. -e-loppuiset: pitkä e 2. teemamuodossa

Esim. vene
venee/n
venettä
veneitä

3. -a, -ä-loppuiset:

I Kaksitavuiset

a) ä-loppuiset: -ä katoaa pois ennen 4. teemamuodon i:tä.

Esim. päivä
päivä/n
päivä/ä
päiv/i/ä

b) a-loppuiset:

b1: Jos sanan ensimmäinen vokaali on -o- tai -u-,
katoaa 4. teemamuodon -a- pois.

Esim. kova
kova/n
kova/a
kov/i/a

b2: Muuten -a- muuttuu -o-:ksi ennen 4. teemamuodon
monikon -j-:tä (niin että se loppuu -oja).

Esim. kiva
kiva/n
kiva/a
kivo/j/a

II Useampitavuiset vaihtelevat vähän enemmän. Tässä ehkä
tavallisimmat:

a) -na/nä, -la/lä, -ra/rä -loppuiset saavat 4. teemamuodossa
-oita/-öitä

Esim. makkara
makkara/n
makkara/a
makkaro/i/ta

b) Muita:

Esim. nopea orava
nopea/n orava/n
nopea/a orava/a
nope/i/ta orav/i/a

4. -i-loppuiset:

Esim.

4.1. kivi kive/n kiveä kiviä

4.2. tuoli tuoli/n tuolia tuoleja

5. -in-loppuiset:

Esim. sytytin
sytyttime/n
sytytin/tä
sytyttim/i/ä

6. -nen-loppuiset:

Esim. pakkanen
pakkase/n
pakkasta
pakkasia

7. -as, -es, -is -loppuiset:

Esim. kirkas
kirkkaa/n
kirkasta
kirkkaita

8. Verbistä johdetut us/-ys-loppuiset:

Esim. huokaus
huokaukse/n
huokausta
huokauksia

9. -ut, -yt -loppuiset:

Esim. lyhyt
lyhye/n
lyhyttä
lyhyitä

TIETOISKU! Partisiipit

Partisiippien muodostaminen:

I partisiippi:

a) aktiivi
Esim. tekevä/t

b) passiivi
Esim. teht/iin,+tehtä+vä

II partisiippi

a) aktiivi
Esim. tehnyt-tehneen (IV teemamuoto)

b) passiivi
Esim. teht/iin, tehty