Suomalaisten ruokailutottumuksissa on tapahtunut muutoksia, mikä asettaa entistä enemmän vaatimuksia suurkeittiö- ja ravintola-alan työntekijöille. Ei enää riitä, että alalla työskentelevä hallitsee perusruokien valmistuksen, lounaslistan laatimisen ja rutiiniasiakaspalvelun. Asiakkaat noudattavat entistä enemmän erikoisruokavalioita ja valitsevat ravintolan, jossa he saavat asiantuntevaa palvelua ja jossa heidän erikoistoiveensa otetaan huomioon. Monet asiakkaat etsivät myös uusia makuelämyksiä ulkomaisista ravintoloista ja suomalaisetkin ravintolat järjestävät entistä innokkaammin ulkomaisen ruoan teemaviikkoja. Keittiö- ja ravintola-alalla tarvitaan siten työntekijöitä, jotka ovat ennakkoluulottomia, luovia ja valmiita vastaamaan kilpailun asettamiin haasteisiin.

Oppimateriaaliin on pyritty valitsemaan paitsi alan perustilanteisiin liittyviä tehtäviä myös tehtäviä, joissa oppilaat joutuvat etsimään tietoa erikoisruokavalioista ja tutustumaan ulkomaisiin ruokiin. Yhteistä tehtäväkokonaisuuksille on kuitenkin se, että ne pohjautuvat mahdollisimman autenttisiin tilanteisiin ja/tai alan autenttisiin teksteihin.

Tavoitteena on ensinnäkin se, että opiskelija tulee yhä enemmän tietoiseksi myös moninaisista kielellisistä haasteista, joiden edessä hän on. Kun opiskelija sanoo tai ainakin ajattelee opiskelutilanteessa: "Näitä kannattaa ja on tarpeen opetella, näitä tarvitsen työelämässä, tästä haluan tietää lisää", ovat ainekset menestykselliseen oppimisprosessiin olemassa.

Varsinaisina tiedollisina ja taidollisina tavoitteina on se, että opiskelijan sanavarasto vahvistuu, hän oppii etsimään tietoa ja sen pohjalta tuottamaan kirjallisesti erilaisia tekstejä (esim. ruokalista, ruokaohje, työselostus). Tehtävät harjaannuttavat myös keskeisiä kieliopin rakenteita, joita opiskelija käyttää kirjoittaessaan alan tekstejä. Tehtävien kielenkäyttö lähtee kuitenkin liikkeelle ajatuksesta, että kielellä on alan työtehtävissä kommunikatiivinen funktio. Kirjallisiin tehtäviin voi hyvin liittää myös suullista kielenharjoittelua.