TIETOISKU! imperatiivi
+objekti
TIETOISKU! passiivi
+ objekti
TIETOISKU! Ajan
ilmauksia
TIETOISKU! Adjektiivin
käytöstä
TIETOISKU! Monikon
partitiivi
TIETOISKU! Partisiipit

TIETOISKU! imperatiivi
+ objekti
Imperatiivin muodostusohje
Imperatiivi eli käskymuoto (yksikön
toinen persoona) muodostetaan verbin taivutusvartalosta
eli muodosta, johon persoonapääte lisätään
(ostaa: ostan; osta- on taivutusvartalo, -n persoonapääte).
Käskymuodolla ei ole erityistä tunnusta tai
persoonapäätettä.
Osalla verbeistä on kahta erilaista
taivutusvartaloa eli heikon ja vahvan asteen taivutus
(yleensä k:n, p:n tai t:n
sisältäviä verbejä, esim. odottaa:
odotan, odotat, hän odottaa,
odotamme, odotatte, he odottavat).
Heikon asteen taivutus (odota-) on kaikissa muissa
persoonissa paitsi yksikön ja monikon kolmannessa
persoonassa, joissa on vahva aste (odotta-).
Käskymuodoksi valitaan heikon asteen taivutusvartalo
(odota-).
Jos muistat miten taivutat verbin minä-muodossa,
saat käskymuodon helposti.
Esimerkkejä:
ostaa : ostan
> osta!
odottaa : odotan > odota!
antaa : annan > anna!
juoda : juon > juo!
lukea : luen > lue!
lisätä : lisään
> lisää!
Objekti on käskymuodon jälkeen
yleensä perusmuodossa.
Avaa ikkuna!
Puhdista lasit!
Ainesanat ja tietyt verbit vaativat
objektin partitiivimuodossa.
Juo kahvia!
Kuuntele radiota!

TIETOISKU!
passiivi + objekti
Passiivilauseen objekti on yleensä
perusmuodossa.
Esimerkki:
Asiakastyö tehdään
huolellisesti.
Muista kuitenkin käyttää
partitiivia passiivilauseissakin, jos on kyse partitiivia
vaativasta tunneverbistä, kieltomuodosta, jatkuvasta
tekemisestä tai ainesanoista.
Esimerkkejä:
Monissa kouluissa rakastetaan
jauhelihakastiketta, mutta inhotaan silakkapihvejä.
Työtä jatketaan taas huomenna.
Maitoa juodaan Suomessa usein aikuistenkin ruokajuomana.
Pihviä ei paistettu liian kuivaksi.

TIETOISKU! Ajan ilmauksia
Lukusanoja, ajan
ilmauksia, hintoja
ensi- ja viime-sanoja
ei taivuteta:
Ensi lauantaina (viikolla, kuussa,
vuonna, kesänä)
Viime - " - " -
tämä, seuraava,
se taivutetaan pääsanan mukaisesti:
Tänä lauantaina, tällä
viikolla, tässä kuussa jne.
Seuraavana " , seuraavalla " , seuraavassa
"
Sinä " , sillä " , siinä
"
Muita ilmauksia:
viikon kuluttua, viikko sitten, kauan sitten, silloin
tällöin, päivä
päivältä, ennen pitkää, lähitulevaisuudessa
A. INESSIIVIÄ käytetään,
jos toiminta viedään loppuun tietyn ajan sisällä.
Talo rakennettiin kolmessa päivässä.
B. OBJEKTIN SIJAMUOTOA, jos vain
halutaan ilmaista, KUINKA KAUAN
työskennellään.
Rakentelin taloa kolme päivää
(viikon, kaksi kuukautta, vuoden).
En rakentanut kolmea päivää (koko viikkoa,
kahta kuukautta,
kokonaista vuotta)
Taloa rakennettiin kolme päivää (viikko,
kaksi kuukautta, kokonainen vuosi).
C. ILLATIIVIA jos halutaan ilmaista,
minkä ajan sisällä tiettyä tehtävää
ei ole saatu valmiiksi.
En ole tehnyt yhtään mitään
kahteen päivään (viikkoon, kuukauteen),
sillä olen ollut sairaslomalla.
D. TRANSLATIIVIA käytetään,
kun vastataan kysymykseen: MIKSI AJAKSI?
Matkustin Jyväskylään
kahdeksi viikoksi.
Hintoja:
Ostohinta (-lla, -llä):
Hän osti uuden auton kahdellakymmenellätuhannella
eurolla.
Myyntihinta (-lla, -llä
/-sta, -stä): Hän möi vanhan autonsa
kymmenellätuhannella eurolla/kymmenestätuhannesta
eurosta.

TIETOISKU! Adjektiivin
käytöstä
Adjektiivin komparaatio
Suomen komparatiivi- ja superlatiivimuodot
taipuvat pääsanansa mukaan tavallisen adjektiivin
tapaan.
Esim. Halvimmat hinnat eivät
takaa parasta laatua.

TIETOISKU! Monikon
partitiivi
Jos monikon partitiivimuoto on predikatiivina,
subjekti on nominatiivissa!
Millaisia ne ovat?
Esim. Sellaiset vasarat
ovat kalliita.
Nominien taivutuksesta
1. -o, -ö, -u, -y -loppuiset:
ei vokaalimuutoksia vartalossa
Esim. pallo
pallo/n
pallo/a
palloj/a
2. -e-loppuiset: pitkä e 2. teemamuodossa
Esim. vene
venee/n
venettä
veneitä
3. -a, -ä-loppuiset:
I Kaksitavuiset
a) ä-loppuiset: -ä katoaa pois ennen 4.
teemamuodon i:tä.
Esim.
päivä
päivä/n
päivä/ä
päiv/i/ä
b) a-loppuiset:
b1: Jos sanan ensimmäinen
vokaali on -o- tai -u-,
katoaa 4. teemamuodon -a- pois.
Esim. kova
kova/n
kova/a
kov/i/a
b2: Muuten -a- muuttuu -o-:ksi ennen
4. teemamuodon
monikon -j-:tä (niin että se loppuu -oja).
Esim. kiva
kiva/n
kiva/a
kivo/j/a
II Useampitavuiset vaihtelevat
vähän enemmän. Tässä ehkä
tavallisimmat:
a) -na/nä, -la/lä, -ra/rä
-loppuiset saavat 4. teemamuodossa
-oita/-öitä
Esim. makkara
makkara/n
makkara/a
makkaro/i/ta
b) Muita:
Esim. nopea orava
nopea/n orava/n
nopea/a orava/a
nope/i/ta orav/i/a
4. -i-loppuiset:
| Esim. |
4.1.
kivi
kive/n
kiveä
kiviä |
4.2.
tuoli
tuoli/n
tuolia
tuoleja |
5. -in-loppuiset:
Esim. sytytin
sytyttime/n
sytytin/tä
sytyttim/i/ä
6. -nen-loppuiset:
Esim. pakkanen
pakkase/n
pakkasta
pakkasia
7. -as, -es, -is -loppuiset:
Esim. kirkas
kirkkaa/n
kirkasta
kirkkaita
8. Verbistä johdetut us/-ys-loppuiset:
Esim. huokaus
huokaukse/n
huokausta
huokauksia
9. -ut, -yt -loppuiset:
Esim. lyhyt
lyhye/n
lyhyttä
lyhyitä

TIETOISKU!
Partisiipit
Partisiippien muodostaminen:
I partisiippi:
a) aktiivi
Esim. tekevä/t
b) passiivi
Esim. teht/iin,+tehtä+vä
II partisiippi
a) aktiivi
Esim. tehnyt-tehneen (IV teemamuoto)
b) passiivi
Esim. teht/iin, tehty
|