13. Ennen vanhaan

Ennen vanhaan suurin osa suomalaisista asui maalla. Pääelinkeino oli maatalous. Ihmiset asuivat maalaistaloissa, ja koko perhe, myös isovanhemmat, asui samassa talossa. Kaikki työt tehtiin kotona ja kotoa saatiin melkein kaikki mitä tarvittiin. Vain muutamia tavaroita ostettiin kaupasta: suolaa, sokeria, kahvia ja tupakkaa.

Kesä oli aina kiireistä aikaa. Työtä tehtiin aikaisesta aamusta iltamyöhään. Työtunteja ei laskettu. Työt aloitettiin aikaisin aamulla navettatöillä. Lehmät lypsettiin käsin. Koko karja ruokittiin ja juotettiin. Sitten karja vietiin laitumelle ja lähdettiin pellolle töihin.

Maanviljelykseen kuului monia eri asioita. Keväällä pellot kynnettiin, vilja kylvettiin ja peruna istutettiin. Kesällä tehtiin heinä. Syksyllä vilja korjattiin ja puitiin ja peruna nostettiin. Koneita ei vielä ollut paljon. Siksi tarvittiin paljon työntekijöitä. Naiset huolehtivat kasvimaasta ja marjapensaista. Kasvimaalta saatiin vihannekset koko talveksi.

Marjoista tehtiin hilloa ja mehua. Myös kalja tehtiin kotona. Raskaan työpäivän jälkeen saunottiin joka ilta. Metsästä kerättiin marjoja ja sieniä, jotka säilöttiin talveksi.

Lihatuotteet saatiin myös kotoa. Eläimet teurastettiin itse. Tehtiin makkaroita. Liha suolattiin.

Talvi maalla oli paljon rauhallisempaa. Miehet kävivät metsätöissä, joissa käytettiin apuna hevosta. Naisten aika kului sisätöissä. Kudottiin mattoja ja kankaita. Kehrättiin lankaa. Siitä tehtiin sukkia, lapasia, kaulaliinoja, pipoja, puseroita ja muita villavaatteita.

Iltaisin kuunneltiin radiota ja mentiin aikaisin nukkumaan. Ennen vanhaan elettiin vuodenaikojen mukaan lähellä luontoa.