ENNEN VANHAAN
Ennen vanhaan suurin osa suomalaisista asui maalla. Pääelinkeino oli maatalous. Ihmiset asuivat maalaistaloissa, ja koko perhe, myös isovanhemmat, asui samassa talossa. Kaikki työt tehtiin kotona ja kotoa saatiin melkein kaikki mitä tarvittiin. Vain muutamia tavaroita ostettiin kaupasta: suolaa, sokeria, kahvia ja tupakkaa. Kesä oli aina kiireistä aikaa. Työtä tehtiin aikaisesta aamusta iltamyöhään.
Työtunteja ei laskettu. Työt aloitettiin aikaisin aamulla navettatöillä.
Lehmät lypsettiin käsin. Koko karja ruokittiin ja juotettiin. Sitten karja
vietiin laitumelle ja lähdettiin pellolle töihin.
Maanviljelykseen kuului monia eri asioita. Keväällä pellot kynnettiin,
vilja kylvettiin ja peruna istutettiin. Kesällä tehtiin heinä.
Syksyllä vilja korjattiin ja puitiin ja peruna nostettiin. Koneita
ei vielä ollut paljon. Siksi tarvittiin paljon työntekijöitä. Naiset
huolehtivat kasvimaasta ja marjapensaista. Kasvimaalta saatiin vihannekset
koko talveksi.
Marjoista tehtiin hilloa ja mehua. Myös kalja tehtiin kotona. Raskaan
työpäivän jälkeen saunottiin joka ilta. Metsästä kerättiin marjoja ja
sieniä, jotka säilöttiin talveksi.
Lihatuotteet saatiin myös kotoa. Eläimet teurastettiin itse. Tehtiin
makkaroita. Liha suolattiin.
Talvi maalla oli paljon rauhallisempaa. Miehet kävivät metsätöissä,
joissa käytettiin apuna hevosta. Naisten aika kului sisätöissä.
Kudottiin mattoja ja kankaita. Kehrättiin lankaa. Siitä tehtiin
sukkia, lapasia, kaulaliinoja, pipoja, puseroita ja muita villavaatteita.
Iltaisin kuunneltiin radiota ja mentiin aikaisin nukkumaan. Ennen
vanhaan elettiin vuodenaikojen mukaan lähellä luontoa.
|
